Voiko samaa kuvaa käyttää printissä ja verkossa?

Oletko törmännyt ongelmiin erilaisten mainosmateriaalien kanssa? Onko esim. sanomalehdestä kerrottu, että lähettämäsi aineisto olisi liian suttuinen painettuna ja pyydetty aineisto eri muodossa? 

Kristiina Niemi

Kirjoittaja

16.03.2022

Kuvissa ja grafiikassa on paljon eri formaatteja ja ne näkyvät kuvan tiedostopäätteessä: .jpg, .png, .eps, .ai, jne. Formaatit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: rasteri- ja vektoritiedostot. Formaattien lisäksi on tarvetta kiinnittää huomiota resoluutioon ja väreihin. 

 

Rasteri- ja vektoritiedostot

Valokuvat ovat yleensä rasterikuvia. Rasterikuva on koottu pikseleistä eli kuvapisteistä. Suurennettaessa kuvaa siitä alkaa näkyä pikseleitä ja se näyttää epätarkalta. Tähän vaikuttaa myös kuvan resoluutio eli mitä pienempi resoluutio on, sitä nopeammin laatu kärsii. Pikselöitymisen vuoksi rasterikuvia ei voida käyttää tarvittaessa suuria kuvia. Tyypillisiä rasteritiedostoja ovat .jpg, .png ja .gif.

Vektorikuva muodostuu matemaattisista muodoista ja viivoista. Näitä elementtejä voidaan suurentaa tai pienentää ilman vaikutusta kuvan laatuun eli elementtien reunat pysyvät terävinä. Siksi vektorigrafiikka on paljon monikäyttöisempää kuin rasterigrafiikka. Tavallisimpia vektoritiedostomuotoja ovat .eps, .ai ja .pdf. Verkkokäytössä .svg.

Meillä yrityksen logo ja grafiikat suunnitellaan aina vektorimuotoon ja niitä käytetään painotuotteissa. Verkkosivuja ja sosiaalisen median mainontaa yms. tarvetta varten asiakas saa erilaisia tiedostoversioita.

Vektorilogo voidaan tallentaa helposti rasterikuvaksi. Toisinpäin tehtäessä eli vektoroinnissa pikselikuvat muutetaan vektorikuviksi, joissa niiden kaikkia muotoja käsitellään viivoina tai muotoina. Vektorointi voi osoittautua aikaa vieväksi ja haastavaksi. Kaikki kuvat eivät edes näytä hyviltä vektorikuviksi muutettuina, esim. paljon yksityiskohtia sisältävät kuvat. Logot ja kaaviot voidaan vektoroida, koska ne voidaan toistaa viivoilla ja muodoilla. 

Resoluutio

Resoluutio tarkoittaa kuvan erottelukykyä eli käytännössä sen rakennuspalikoiden/yksityiskohtien määrää. Resoluutio vaikuttaa kuvien laatuun rasteritiedostoissa. Mitä suurempi resoluutio kuvassa on, sitä tarkempi se on. Jos kuvan resoluutio on liian pieni, kuva ”pikselöityy” ja siitä tulee epätarkka. 

Painotuotteille suositellaan usein resoluutioksi 300 dpi eli dots per inch (pistettä tuumalla). Tähän kuitenkin vaikuttaa katseluetäisyys, sillä esim. kauempaa katsottaville banderolleille voi riittää 50-100 dpi:n resoluutio. Sanomalehtiaineistojen resoluutioksi riittää noin 200 dpi. Sähköisissä ympäristöissä resoluutio oli yleensä aiemmin 72 dpi ja siksi verkkosivujen kuvat saattavat olla rakeisia, jos niitä käytetään painotuotteissa. Nykyisin tosin uudet tarkat näytöt vaativat digisisällöiltäkin enemmän pikseleitä.

Kuvankäsittelyohjelmassa voi katsoa kuvan resoluution, mutta vaikka sellaista ei olisikaan käytössä voi tiedostokoostakin päätellä jotakin: hyvät painokuvat ovat megatavujen kokoisia, mutta kymmenien kilotavujen kokoinen jpg-kuva luultavasti ei ole painokelpoinen.

 

Erilaiset väriympäristöt

Grayscale eli harmaasävy-värijärjestelmää käytetään harmaasävykuvissa ja se sopii esim. mustavalkoisiin kuviin. Kuva on 8 bittinen ja sisältää 255 harmaasävyä. Kunkin pikselin väri sijoittuu asteikolle 0-255 (0 = musta ja 255 = valkoinen). Grayscale-värit sopivat myös painamiseen.

RGB-värijärjestelmässä sekoitetaan keskenään punaista (R=red), vihreää (G=green) ja sinistä (B=blue) valoa ja siten muodostetaan värit. RGB-kuvat ovat 24-bittisiä ja niitä käytetään esim. verkkosivuilla, televisiossa ja puhelimissa. 

CMYK-värijärjestelmän lyhenne muodostuu sanoista Cyan (syaani), Magenta (magenta), Yellow (keltainen) ja Key (avainväri musta). CMYK-kuvassa on 32-bittinen informaatio ja neljällä värikanavalla on kullakin 256 väriä. CMYK-värejä käytetään painotuotteissa ja usein puhutaankin neliväripainosta, sillä neljä osaväriä painetaan erikseen painotuotteeseen. Rasteripisteillä säädetään värien voimakkuutta ja periaatteessa on mahdollista luoda miljoonia erilaisia sävyjä.

Pantone-värijärjestelmän (PMS, Pantone Matching System) värit sekoitetaan erivärisistä musteista ennen painamista. Pantone-värit ovat tasalaatuisia ja niitä käytetään paljon painotuotteissa, sillä kaikkia värejä ei voida toistaa CMYK-väreillä. Painotuotteeseen saadaan tarkka värikartalta poimittu väri ja niitä käytetään paljon tekstiilien ja erikoismateriaalen (kuten muovi) painatuksissa.

Vinkit!

  • Kun puhutaan painokelpoisesta aineistosta tarkoitetaan
    • painotuotteelle sopivaa resoluutiota (esim. sanomalehti noin 200 dpi) 
    • riittävän tarkkoja CMYK-värikuvia
    • vektoritiedostoina logo ja grafiikat (esim. .eps- tai .pdf-päätteinen kuva)
    • fontteja sisällytettynä pdf-tiedostoon (tai grafiikkana)
  • Huomioithan, että esim. Wordillä tehty pdf ei ole painovalmis, sillä Word pakkaa kuvatiedostoja (painovalmiin aineiston tekemiseen voi käyttää esim. Adoben ohjelmia kuten InDesign tai PhotoShop)
  • Kannattaa aina käyttää alkuperäistä kuvatiedostoa, esim. kuvan lähettäminen WhatsApp-palvelun kautta pienentää kuvan kokoa
  • Verkkosivuilla kannattaa käyttää vektoroituja logoja ja muuta grafiikkaa, vaikka esim. .png-päätteinen kuva äkkiseltään näyttäisi verkkosivulla ihan vastaavalta

Kuvaformaatit voivat tuntua haasteellisilta, mutta ei huolta!